3,3 kiloa puhdasta rakkautta

IMG_2061FullSizeRender 5IMG_2068IMG_2115IMG_2053IMG_2055Kukkuu täältä vauvahuurujen keskeltä…

2.8. hän viimein saapui, täydellisen ihana rakkausvauva, pieni tyttäremme. Vauva teki poliittisen päätöksen syntyessään viikko lasketun ajan jälkeen, sillä Porvoon sairaalan synnytysosasto aukesi sulun jälkeen 1.8., jolloin lapsivesi alkoi valua aamulla. Edellisenä iltana tapahtui hassu enne, Rönnin yli lensi valtava haikara. Haikarat siis tuovat vauvoja!

Koko maanantain odottelimme supistuksia, ja illalla piipahdimme Porvoossa tsekattavana (12h lapsiveden menosta). Päästiin vielä kotiin, ja saunan lempeässä lämmössä löysivät ne supistuksetkin paikalle. Ilta kahdeksasta puoleen yöhön selvittiin kotona saunan, TENSin, Massive Attacin ja jumppapallon avulla. Lopulta sairaalaan oli pakko lähteä kipeiden supistusten takia. Tajusin aika pian, että tämä synnytys tulee menemään samalla kaavalla kuin kaksi edellistäkin kohdunsuun aukeamisen suhteen, eli hitaasti ja kivuliaasti. Mitään muuta samaa ei sitten ollutkaan, sillä mukanani synnyttämässä oli paitsi huikean hieno puolisoni (jolle täysi kymppi ja plussat päälle tukihenkilönä), myös doulana ystävämme Jonna. Porvoossa sekä yövuoron kätilö Petra, että aamuvuoron kätilö Milla saavat täydet pisteet myös. Vaikka yö oli kiireinen, ja vauvoja syntyi useampi, oli synnytyssalissa koko ajan rauhallinen ja hyvä tunnelma.

Automatkan roikuin etupenkillä polvillani selkänojaa vasten ja painelin TENSin Boost-nappia supistusten tullessa. En muista matkasta juuri mitään… Sairaalassa sain TENSIN kaveriksi ilokaasun ja doulamme Jonnan, joka ajoi tuhatta ja sataa ehtiäkseen juuri sopivasti paikalle. Ilokaasun, TENSin ja upeiden tukihenkilöideni tsemppauksella, hieronnalla ja silityksellä jatkettiin puoli viiteen, jolloin päätin TENSistä luopumisen uhallakin kokeilla myös allasta. Lämpimän veden lievittävästä vaikutuksesta huolimatta tajusin aika pian, että kivut alkoivat olla niin kovia, että tajun lähtö oli muutaman kerran lähellä. Altaan jälkeen kohdunsuu oli vasta 5 cm auki, ja siinä vaiheessa päätin, että epiduraali on nyt ainoa oikea vaihtoehto.

Epiduraalia odotellessa imin hulluna ilokaasua ja mölisin (synnytyslauluksi sitä kai kauniimmin voi kutsua, mutta melkoista ölinäähän se…)ja lopulta helpottava puudutus sai koko synnytystiimin nukahtamaan, minä siihen pedille, tuleva isä säkkituolin päälle käpertyneenä ja doula keinutuoliin. Olisikohan kello ollut siinä vaiheessa kuusi? Pari auvoisaa tuntia myöhemmin (okei, kyllähän ne supistukset tuntuvat melkoisena paineena, mutta ilman kipua) kätilö yhtäkkiä sanoi, että voisit oikeastaan kääntyä jo polvillesi, koska kohdunsuu oli vihdoin kokonaan auki, ja vauva kovaa vauhtia tulossa. Polvillaan säkkituolia ja ylös nostettua sängynpäätyä vasten oli hyvä ponnistaa. Lopulta tyttäremme syntyi vain viiden minuutin ponnistusvaiheen jälkeen (vaikka se tuntui tunnilta…). Ennätyspitkä (metri ja kymmenen senttiä) napanuora oli kietoutunut moneen kertaan vauvan ympärille, mutta nopean ponnistusvaiheen ansiosta kaikki oli hyvin, 9/9 pisteen tyttö syntyi.

TENS-laitetta en voi kylliksi kehua, sen apu oli korvaamaton kipujen lievityksessä. Samoin suuret kiitokset Porvoon sairaalan synnytysyksikölle turvallisesta ja rauhallisesta synnytysympäristöstä ja lapsivuodeosaston hoitajille lempeästä huolenpidosta ensimmäisten päivien ajan. Kaikkein kiitollisin olen kuitenkin tukihenkilöilleni, joiden kanssa synnyttäminen oli niin hyvää, kuin se nyt suinkin voi olla.

Meillä on kaikki hyvin, elämä on täynnä valtavaa rakkautta. Pieni rakkausihme on pehmentänyt koko perheen päät.

 

 

Ethän käytä kuviani tai tekstiäni liman lupaa!

20 kommenttia artikkeliin ”3,3 kiloa puhdasta rakkautta

  1. Paljon, paljon onnea <3 Hän on niin suloinen! Synnytystarinoita on jännä lukea, kun aina jotenkin alkaa eläytymään ihan täysillä itsekin niihin miltä mikäkin vaihe tuntuu. On se aikamoista, mutta palkinto on onneksi aina valloittava :-)

  2. Vaaleanpunaiset onnittelut koko perheelle! :-)
    Vaikka omien teinien syntymästä on jo ikuisuus, niin muistot synnytyssalista nousivat hetkessä mieleen. Esikoisen kanssa käynnistyksen vuoksi supistukset tulivat sellaisella tahdilla, että taju meinasi lähteä. Epiduraali pelasti :-) Tokan kanssa meni tippaletku mun kädessä vikaan, neste paisutti käden kolminkertaiseksi, supistukset keskeytyi, poika yritti tulla potkien ulos, mun sydän löi siitä hyvästä tyhjää, porukkaa juoksi huoneeseen ja poika vedettiin imukupilla ulos. Ja mun sydän jatkoi lyömistä..
    Harvalla naisella on rauhallista ja tylsää synnytyssalissa, mutta kiitos suomalaisten synnytysosastojen, yleensä sieltä selvitään onnellisina vaikka väsyneinä ulos.

  3. Ihan parhaimmat onnitteluni! Tuo haikara-juttu on niin hieno, että muista kertoa se pikkuiselle sitten myöhemmin. Aikamoinen ajoituksen mestari : ) Kaikkea hyvää koko perheelle!

  4. Lempeästi hän teitä katselee, vanhempiaan jotka hän on valinnut sielunsuunnitelmaa tehdessään. Hän,tuo ihanainen pieni Prinsessa soma on kuin ruusupuu,linnunlaululla höystettty Rakkauspakkaus. Perheen yhteinen pienokainen saakoon kaiken sen mitä tarvitsee unohtamatta isompia sisaruksiakaan ja Teitä Vanhempia :)
    Kaikkea ihanaa ja onnellista elämää Teille sinne Rönniin ♥
    -Nita-

  5. Hei,
    koko perheelle tuhannesti ONNEA uudesta suloisesta perheenjäsenestä! Nauttikaa ihanasta vauva-ajasta – sen ihanampaa aikaa ei ole :-)
    //Johanna

  6. Onnea ja rakkautta♡
    Miten oiva ajoitus häneltä! Hienosti selvisitte. Upea tarina.
    Mikä muuten on TENS-laite?

    Kolmannen lapseni syntymä (kohta 6 vuotta sitten) meni siinä mielessä hauskasti, että kurvasimme ensin yöllä automme Naistenklinikan lähimmälle parkkipaikalle.
    ( Aina on yö jostain syystä, kun lähtö tulee…)
    Raahustin käytävälle, jossa jokainen hlökunnan katse oli hölmistynyt.
    Kun aloin kirjautua sisään, minulta kysyttiin olinko soittanut etukäteen. En ollut.
    Oli kuulemma sulku päällä.
    No, eivät käännyttäneet poiskaan, joten tarkkailuhuoneeseen odottelemaan.
    Vaikkakin aiemmat synnytykset olivat erilaisia, muistan niin hyvin kuopukseni aiheuttamat poltot, jotka tuntuivat vievän melkein tajun, niin pistäviä olivat.

    Esikoinen syntyi kiireellä ja pelastettiin imukupilla, kun sydänäänet heikkenivät.
    Napanuora oli erityisen lyhyt, olisiko ollut n.40cm.

    Toisen syntymän aikoihin, valuin lapsivettä salissa niin, että siivooja sai tulla välillä luutuamaan.

    Kolmas, ja ainoa tyttäreni, syntyi nopeiten, olin kylkiasennossa ja tärisin horkasta (johtuikohan jostain hormoonista) syntymän jälkeen.
    Ihania ovat jokainen.

    Upeaa syksyä, elämä on seikkailu☆

  7. Hurjasti onnea pienestä! <3 Mahtava tukijoukko sulla oli mukana. :) Tens.-laitetta en olekaan kokeillut, mutta kuulosti sen verran hyvältä, että pitää ehkä seuraavalla kerralla, jos vielä joskus saan synnytyksen kokea. Vesi oli mulle synnytyksissä korvaamaton. Vaikkei allasta ollutkaan vapaana sairaalassa, niin onneksi suihkuun pääsi silti… 

  8. Oi että, ihana pieni rakkauslapsi, ja niin kaunis! Onnea hurjasti koko pesueelle! Mä oon ollut lomalla enkä koneen ääressä juuri ollenkaan, niin nyt vasta luin tämän arjen alkaessa. Ihanaa vauva-arkea!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s