Siitä tulee ateljee, osa 3

IMG_5536

Paikatut halkeamat

IMG_5537

ensimmäinen kerros kosteana

IMG_5554

ensimmäinen kerros kuivana

IMG_5553

IMG_5535

kahdesti kalkittu, kuiva seinä ja maalatut ikkunanpokat

kahdesti kalkittu, kuiva seinä ja maalatut ikkunanpokat

IMG_6766

Tasoitin ja paikkasin seinien halkeamat ja lohkeamat kipsitasoitteella käsin. En edes pyrkinyt mihinkään täydellisyyteen, vaan ainoastaan pahimpien korjailuun. Ateljeen seuraava työvaihe oli seinien kalkitseminen. Kalkimaalaus on nopeaa ja mielestäni helppoa. Rönnissä käytämme ”taiteilija- ja maalaisjärkiversiota”, joka menee näin:

1. Osta säkillinen sammutettua kalkkia (30 kg, n. 30€), älä osta valmista kalkkitahnaa tai kalkkimaalia, jotka ovat kalliita ja riittävyydeltään surkeita. (Tämä on siis minun mielipiteeni, ei absouuttinen totuus)

2. Valmista kalkkitahna. Sekoita 5 osaa vettä ja 1 osa kalkkia isossa paljussa. Anna seoksen laskeutua yön yli, jolloin kalkki laskeutuu tahnaksi pohjalle ja pinnalle jää kirkasta kalkkivettä. Kaada tai kauho kalkkivesi varovasti toiseen astiaan (isoon ämpäriin). Siirrä sitten kertakäyttöön sopiva määrä kalkkitahnaa omaan ämpäriinsä. Lisää kalkkivettä, niin että saat ohuen, vellimäisen seoksen (tässä vaiheessa ohutta piimää). Rönnissä käytämme lisäksi kipsitasoitetta (jolla myös paikkasin seinät) lisäämään kalkin pitoa seinissä. Kipsitasoitteella vahvistettu maalierä pitää käyttää heti, sillä se alkaa kovettua.

3. Levitä kalkkimaali isolla ulkomaalauspensselillä tai kalkkihakkurilla. Työskentely on nopeaa ja roiskuvaa. Maalatessa näyttää siltä, että seinä vain kastuu ja tulee haalean harmaaksi. Työn lopputuloksen näkeekin vasta seuraavana päivänä, kun kalkkimaali on kuivunut.

Ateljeen alaseinät oli punamullattu, joten olin hiukan huolissani kalkin peittävyydestä ja värin sekoittumisesta (vaikka toisaalta, olisihan vaaleanpunainenkin ollut ihan ok…) Kalkkimaali kuitenkin peitti jo ensimmäisellä kerroksella tosi hyvin myös punamullatut osat. Levitin kalkkia kuitenkin vielä toisen kerroksen, eri suuntaan sivellen, jotta pinnasta tuli peittävämpi ja tasaisempi.

Kalkitsin samalla ateljeen ulkoseinän, joka oli tosi kulunut ja punamultaroiskeinen. Hyvä tuli.

Yli jääneen kalkkitahnan voi säilyttää suljetussa astiassa!

Kalkitseminen toi tilaan huikean määrän valoa, ja valon maksimoimiseksi oli pakko heti pestä ikkunat. Ostin myös alkuperäisen ikkunanpokamaalin väristä (keltamullansävyistä) maalia ja sudin ikkunanpokat sisäpuolelta. Ulkoseinää vasten nojailee vanha maitokatos, jonka korjasin ja maalasin odotellessani kalkin kuivumista (Koska joskus vaan pitää tehdä nättejä asioita hetken mielijohteesta) Katokseen tulee myöhemmin ateljeen lämmityspuita. Pienen pöydän ja tuolitkin toin kaiken remonttiromun keskelle, koska oli vaan ihan pakko.

6 kommenttia artikkeliin ”Siitä tulee ateljee, osa 3

  1. Oletko ajatellut tehdä jotain noille lantakouruille lattiassa? Itselläni on samanlaiset ja niistä on haittaa aina kun hämärässä siellä kulkee. Lampun katkaisija kun on, ei oven suussa, vaan takaseinällä. On muuten nätti ateljee, uudelleen maalaus on lisännyt valoisuutta upeasti!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s