Vakava neuloosi

IMG_3288OLYMPUS DIGITAL CAMERA IMG_4167 IMG_4152 IMG_3979
IMG_3357

FullSizeRender

Muiden diagnoosien lisäksi minulla on tämä krooninen neuloosi. Kertakaikkiaan kamala sairaus. Vuoden mittainen langanostolakkoni päättyi vuoden vaihteessa, ja olen hiplaillut yhtä jos toistakin herkullista vyyhtiä ja kerää… Neulon taukoamatta. Neuloin myös pahimmat uupumukset. Silloin vain pientä ja helppoa, sellaista, missä kädet käyvät, mutta ajatella ei tarvitse. Parittomia villasukkia ja lapasia syntyi läjä ja useampi pipokin. Työn alla on tällä hetkellä myös kaksi viisi isompaa neuletta: ylhäältä alas neulottava villatakki ja paita ja sitten paksu villapaita, poikaipanan ylösalaisinvillis, josta puuttuu enää hihat ja keväänvihreä mohairpaita (inhoan mohairin takkuisuutta, ja siksi työ on levossa nyt).

Onkin hyvin mielenkiintoista huomata omista neulomuksistaan tunnetiloja, jaksamista ja sen sellaista. Tein monta erilaista villasukkaa, sillä toisen samanlaisen tekeminen tuntui pitkään mahdottomalta ajatukselta. Isompaa neuletta tehdessä taas avainasemaan nousee se, miten lanka juoksee puikoilla, miltä se tuntuu ja näyttää ja miltä puikot tuntuvat käsissä. Jossain vaiheessa tietää joko, että en tule tekemään tätä loppuun tai että tämä toimii. Fiilisurheilua välineurheilun lisäksi siis. Kaikenkaikkiaan neulon nyt paljon ohuemmilla langoilla kuin aiemmin, villapaidatkin (sitä paksua lukuunottamatta) neulon 3,5 mm ja 4 mm puikoilla. Lempilanka juuri nyt on Langin Novena, jonka grafiitinharmaasta on syntymässä mahdollinen lempineule (kunhan jaksan tikuttaa sen tylsän helmaosankin loppuun…)

Kissanpennut rakastavat lankojani, ja harva se aamu saan setviä ympäri alakertaa leikityn kerän… Kisuvauvat ovat ihan pian luovutusikäisiä. Savu ja Armas muuttavat naapuriin ja pörröinen Aatos jää meille. Ja kun pennut on vieroitettu, menee Ansa-emo steriloitavaksi. Ansa on erittäin hyvä äiti ja tekee sosiaalisia, kauniita ja fiksuja pentuja, mutta kotikissan elämä on kuitenkin helpompaa ja turvallisempaa leikattuna.

5 kommenttia artikkeliin ”Vakava neuloosi

  1. Oi, ihania kissanpoikia. Täällä on lapsilla iskän pehmitys menossa. Nämäkin kissakuvat täytyy näyttää iskälle, eihän se voi kun ihastua. Äiti on jo ympäripuhuttu ( vai aiheuttanut koko kissakuumeen ) :)

  2. Tämä on onneksi sellainen ”sairaus”,josta ei tarvitse parantua ollenkaan :) Siitä hyötyy lähiomaiset sekä ystäväpiiri..Itselläni on 1 villapaita,1 tunika, 1 pipo ja kynsikkäät kesken.Nyt on menossa muutama tilaustyö

  3. Neulominenhan on mitä parhainta terapiaa. Silmukoiden soljuessa puikoilla myös ajatukset tuntuvat järjestyvän kuin itsestään tai sitten raksutus pysähtyy kokonaan ja pää saa paljon kaivattua lepoa. Ilman neuloosia en olisi varmaan selvinnyt viime vuoden suruista ja kolhuista ja siksi sallinkin itselleni kelpoisan kokoisen lankavaraston :) Novena on ihanaa lankaa.

  4. Moikka. Olen utelias kuulemaan, miten se vaneri on toiminut lattiana? Tuoksuuko se muuten vielä vanerilta? xD

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s