Eläimiä kotona

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAOLYMPUS DIGITAL CAMERAMinulta on muutamaankin otteeseen pyydetty postausta eläinten hoidosta ja arjen toimimisesta, kun kotona on paljon eläimiä. No ei se arki ainakaan joutilasta ole… Meillä Rönnissä on kaksi hevosta, neljä lammasta, neljä kanaa ja kukko, yksi possu, kolme kissaa ja kaksi koiraa. Eläimistä kaikkein sitovimipia ovat koirat ja hevoset. Koirat voi tosin pitkinä työpäivinä ottaa mukaan, mutta hevosten ruokinta tuottaa välillä päänvaivaa.

Vältän eläinten kanssa kaikkea turhaa ruokintaa ja teollisia valmisteita, ihan niinkuin ihmistenkin kanssa. Talvella raahaan tarhaan kuusenoksia ja pajunrunkoja maisteltaviksi. Koitan myös aina keksiä eläimille pientä puuhaa. Siksi ripottelen heinät, tarjoan pöperöt vähän vaihtelevassa paikassa, siirrän vesiastiaa ja tuon puunrankoja kaluttavaksi. Hengailen mielelläni ihan muuten vaan eläinteni kanssa ja koko jengi onkin hyvin seurallista ja sosiaalista.

Meillä lampaat ja hevoset asuvat yhteisessä kylmäpihatossa, jossa niillä on etupihalla olkikuivitettu makuuhalli ja takapihalla vanhaan lantalaan tehty hiekkapohjainen katos. Tarha- ja laiduntilaa, eli vapaata liikkuma-aluetta on hehtaarin verran. Etupiha, takapiha, rinne, metsikkö ja niitty. Kevät- ja kesäkaudella lohkon niittyä osiin, jotta se saa kasvaa kunnolla vihreää. Hevoset ja lampaat siis pääsevät mielensä mukaan liikkumaan sisään ja ulos ympäri vuorokauden. Vesipiste on kesällä etupihalla ja vesi tulee letkulla talosta. Pakkasten alettua juottaminen on haastavaa, mutta tänä talvena veden kantaminen jää pois nerokkaan viemäriputki- ja lämmitettävä vesiastiasysteemin ansiosta (siitä lisää tuonnempana). Etäviikkoina kotoa käsin työskennellessäni käyn jakamassa heinät pieninä määrinä kerrallaan neljä-viisi kertaa päivässä ja silloin kun ajan päiväksi Helsinkiin, käytän slow feeding-heinäverkkoja, joiden lisäksi ripottelen heiniä useampaan paikkaan, jotta hevoset liikkuisivat kunnolla päivän aikana.

Heinä on hevosten ja lampaiden pääasiallinen ravinto, ja sitä menee meillä noin kolme pikkupaalia (n. 15 kg/paali) vuorokaudessa. Kesällä hevoset ovat pari kuukautta laitumella vapaalla vihreällä, samoin kuin lampaat. Silloin lisänä on vain suolakivi. Talvikaudella hevoset saavat iltaisin pöperön, jossa on Greenlinea (alfa-alfa pelletti) paikkaamaan heinän puutteita, pikkuisen kauraa, kivennäisenä kuivattua merilevää ja kuivajauheena myös valkosipulia kuuri kerrallaan (n. kuukausi ja sitten taukoa). Valkosipuli pitää pöpöt loitolla. Monivitamiinia liuoksena annan syksyllä ja keväällä. Välillä hevoset syövät yrttiseosta tai kuivattua nokkosta ja ruusunmarjaa ruokaan lisättynä. Lampaat saavat lammasherttaa kivennäisenä. Suolakivi on kaikille vapaasti tarjolla. Vettä pitää olla aina riittävästi.

Bruuno-possu syö aamuin illoin neljänviljanpuuroa (n. 0,5 l hiutaleita) runsaalla vesimäärällä. Puuroon lisätään aina porkkanaa, omenaa, banaania, ruuanjämiä, perunankuoria, kuivaa leipää, jugurttia ja mitä nyt sattuu olemaan. Possulle kelpaa melkein kaikki, paitsi kaali ja sipuli. Bruunolla on oma karsina, jossa on iso pesämökki. Kuivikkeena on olkea ja pesämökissä lisäksi pari vanhaa peittoa ja räsymattoa. Sika on siisti eläin, ja karsinassa on yksi vessanurkka. Pesänrakennus ja tonkiminen ovat tärkeää lajityypillistä käyttäytymistä, joten tonkimismateriaalia pitää olla. Bruuno ulkoilee kesäaikaan päivittäin ja talvella kelien mukaan. Kovien pakkasten varalta Bruunon karsinassa on lämpölamppu ja levyeristeet seinissä. Hämmästyttävää kyllä, pesästä kömpivä possu on aina ihan lämmin ja tyytyväisen oloinen, vaikka emäntää kylmyys huolestuttaisi. Possut osaavat myös äänellään kertoa kaikenlaista, ja etenkin jos ruoka on myöhässä, kuuluu karsinasta kova huuto.

Kanat syövät valmista, soijapohjaista munitusrehua ja lisäksi rehukauraa, hedelmiä, keitettyjä kasviksia, ruuantähteitä ja melkein mitä vain. Vesimeloni on kanojen herkkua. Puhdasta vettä pitää olla aina tarjolla, kuten myös kalkkirakeita ja pikkukiviä (munien kuorta ja ruuan jauhautumista varten). Sisäkanala on tehty vanhaan karjakeittiöön ja siellä on turve- ja olkikuivitus. Orret ja munintapesät ovat välttämättömät kanalassa. Kanat rakastavat pehkuissa kylpemistä, joten materiaalia pitää olla tarpeeksi. Lumettomana aikana kanat pääsevät vapaasti ulkotarhaan, missä ne kuopivat, tutkivat ja nokkivat mielellään jopa kaatosateella. Talvella sisäkanalaa lämmittää lämpölamppu.

Säännöllisiä kuluja ruuan lisäksi tulee hevosten kavioiden vuolusta, hampaiden raspauksesta, rokotuksista ja madotuksista. Lampaat kävi tänä syksynä keritsemässä ammattilainen, ja se toki maksoi, mutta myös sujui kuin leikiten ja todella nopeasti (ja minä säästin aikaa, selkääni ja lampaita…). Possu rokotetaan vuosittain sikaruusua vastaan. Olen tarkoituksella valinnut laumaani ”maatiaiseläimiä”, eli kylmäverisiä hevosia, suomenlampaita ja maatiaiskanoja (niin, ja maatiaiskissoja sekä sekarotuisia koiria.) Kaikki ovat Suomen sääolosuhteissa hyvin pärjääviä ja perusterveitä. Toki aina pitää varautua eläinlääkärikeikkoihin.

Eläimet omassa pihassa tuovat paljon hyvää elämääni, joskin myös sitoutumista ja aikatauluja. En voi olla vuorokautta poissa ilman lomittajaa tai matkustella mielin määrin (en onneksi ole kaukokaipuinen). Päiväni alkaa ja päättyy aina pihatossa. Tarkistan koko jengin kunnon ja fiiliksen, jaan rapsutuksia ja juttelen samalla kun hoidan ruokinnan. Iltaisin siivoan lannat makuuhallista ja lisään olkea kuivikkeeksi.

Kahdesti viikossa käy hevosilla säännölliset vuokraajat, jotka paitsi käyvät lenkillä, myös hoitavat silloin iltatallin ja siivouksen. Hevoset tienaavat heinärahaa, pääsevät liikkeelle ja ihmiset saavat maalais- ja hevosterapiaa. Kaikki voittavat siis. Itse ratsastan arjen aikataulujen, oman jaksamiseni ja kelin mukaan pari kertaa viikossa. Joskus käyn hevosten kanssa ihan talutuskävelyllä tai leikimme hippaa niityllä. Kun hevosilla on mahdollisuus ja tilaa liikkua kaikissa askellajeissa ympäri vuorokauden, ei päivittäinen ”liikuttaminen” ole välttämättömyys.

Hevoseni ovat kengättömiä ja kuolaimettomia. Jatsi liikkuu lähestulkoon ympäri vuoden paljain jaloin, vain liukkailla keleillä pitää olla nastalliset bootsit. Viima taas on herkempi jaloistaan ja käyttää lähes aina lenkillä Cavallon Simple-bootseja. Osaan itse ylläpitovuolla kaviot, mikä harventaa hieman vuolijan käyntejä. Molemmilla hevosilla on kuolaimettomat LG-briddle-suitset, Jatsilla lampaankarvainen ”terapiasatula” ja Viimalla rungoton satula. Varusteet sopivat hyvin metsään, pitkille maastolenkeille ja vaelluksiin, joka on meidän tapamme ratsastaa. Hevoset kasvattavat pitkän ja paksun talvikarvan ja näyttävätkin talviaikaan ihan karhuilta. Loimitan vain tarpeen mukaan, yleensä villalomella ratsastuksen jälkeen kuivatuksen ajaksi, samoin kun todella kovalla pakkasella. Pihatossa hevoset osaavat hyvin itse valita ovatko ulkona, vai sisällä säältä suojassa.

Eläimistä huolehtiminen on välillä stressaavaa ja monenlaiset asiat saattavat huolestuttaa. Maalaisjärjellä ja kokemuksella selviää kuitenkin monesta. Hyvä tukirinki on tarpeen, jotta tarvittaessa järjestyy lomittaja tai joku käy antamassa heinät oman päivän venyessä. Tai että voi soittaa ja kysyä mielipidettä toiselta hevosen- lampaan- possun- tai kanan omistajalta. Lapseni ovat oppineet pienestä asti hoitamaan eläimiä ja toimimaan erilaisten eläinten kanssa. Myös luonnon väistämätön kiertokulku on tullut tutuksi. Ja juu, salilla ei tarvitse käydä. Aitaaminen, lannan luominen, veden ja heinän kantaminen ja ratsastaminen ovat kelpo liikuntaa.

Eläimistä kirjoittaminen on aina vähän jännittävää, koska meitä ihmisiä on niin erilaisia ja erilaisilla näkemyksillä ja mielipiteillä varustettuna. Tämä on minun tapani. Eläimeni ovat terveitä ja hyvinvoivia. Ne ovat myös ystäviäni ja laumani jäseniä. Eläinten omistaminen on myös elämäntapavalinta – kotihiirelle juuri sopiva.

19 kommenttia artikkeliin ”Eläimiä kotona

  1. Kiitos, Anu! Olen kovasti odottanut tätä postausta :) Tapasi kuulostaa amatöörin korvaan hyvältä, voisin kuvitella eläintesi olevan erittäin tyytyväisiä ja stressittömiä.

  2. Ihanaa kuulla, ja on oikein, että eläimet saavat elää luonnonmukaisesti. Jaksamista eläintarhasi hoitoon!

  3. Minä myös kiitän tästä postauksesta. Ihania kuvia. Päivät kuullostavat työntäyteisiltä, mutta kuitenkin elämäntapasi on juuri sitä, mistä täällä haaveillaan. Mukavia talvipäiviä Rönniin niin ihmisille kuin eläimillekin =)

  4. Kiitos, olipa kiva lukea tämä. Tuli onnellinen olo eläintesi puolesta, juuri näin haluaisin itsekin laumoineni joskus elää :)

  5. Ihana lukea tätä. Itse mietin myös kuolaimettomista suitsista, mutten ole varma että saisiko niitä miniatyyrihevoselle ja shettikselle sopivia. Sain tästä postauksesta paljon tietoa hevosiin liittyvistä asioista ja joita olen mielessänikin jo pohdiskellut ja joitakin tehnyt niin kuin sinäkin, että oikeilla jäljillä varmaan olen. Nuo yrtit kiinnostaisi kovasti ja haluaisin alkaa niitä meillä käyttämään, mutta tietoa niistä ei ole minulla. Osaisitko neuvoa mistä neuvoja saisi ja ennen kaikkea kokemusperäistä tietoa.

    Mukavia talvipäivä , Mimosa

    • LG:t saattavat ihan pienille olla liian isot, mutta onneksi vaihtoehtojakin löytyy! Kuolaimettomuudessa ja kengättömyydessä neuvon kääntymään Vainikan aitan väen puoleen: vainikanaitta.fi
      Ja yrttien kanssa vaikka Helin puoleen: gneisa.fi

  6. Mielenkiintoinen postaus ja ihailtavan terve suhtautuminen eläintenpitoon, samalla ajatuksella haluaisin itsekin joskus tulevaisuudessa omaa eläinkatrasta hoivata. Hevos- ja koirapiireissä kun näkee (valitettavan) usein kaikenlaista (omaa verenpainetta ja kiukkutasoa nostattavaa) säätäjää ja hoitometodia… meitä on moneksi.

  7. Kiitos ajatuksista, ihanista kuvista myös!
    Viimeinen kappale on niiiiiin totta. Tapoja on monia, kiven heittäjiä useita. Jokainen tyylillään, kunhan eläinmet eivät kärsi! Itse olen samoilla linjoilla kanssasi, minulle hevonen on ystävä -ei suoritusväline. Jos omalle kohdalle lottopotti napsahtaisi aitaisin koko tilamme kymmenet hehtaarit hevosten ja koirien käyttöön. Lammas osasi omatoimisesti syödä ruohot myös pihanurmikon puolelta. Kanat saavat ulkoilla aina kun pakkasta vähemmän kuin -7C, menevät itse koppiin jos sää ei miellytä.

  8. Oli taas mukavaa ja hyödyllistä lukea bloggaustasi. Meillä on Kellokoskella (itse asiassa siellä aika lähellä) appiukolta peritty maatila. Emme vielä asu siellä, mutta suunnittelemme muuttoa vuoden parin sisällä. Pihapiirissä on mm. isohko navetta, jossa apella oli viimeksi lampaita. Mutta pitää aloittaa varovasti: ensi kesänä rakennetaan neljälle kissalle katio.

  9. Ihana juttu ja kuvat! Rönni näyttää kivalta alhaalta katsottuna, metsän kainalossa. Toivottavasti metsä on ja pysyy. Kaunis tila, vaihtelevat maisemat.

  10. Todella kiinnostava kirjoitus, itse kun en ihan jokaista lajia näistä sinun eläimistäsi tunne tällä tasolla. Teet kovaa, upeaa työtä eläintesi kanssa. Jäin miettimään, että ei niiden ruokinta ihan ilmaistakaan ole.

  11. Olen katsellut näitä kuvia moneen kertaan ja lukenutkin. Sinulla on arvot kohdillaan.
    Jos vaan jaksat kirjoitella niin olis kiva kuulla vielä millaista ruokaa syötät koirille ja kissoille.

  12. Olipa taas mukavaa luettavaa Bruunosta ja tietysti kaikista muistakin lemmikeistäsi.Olet suurisydämisin eläinrakas ihminen jonka tiedän. Nim.Bruunon mummo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s